LemPi-metsä

LemPi-metsäksi kutsutaan Tampereen eteläpuolella, Lempäälän ja Pirkkalan välissä sijaitsevaa laajaa metsäaluetta. Nykyisen maakuntakaavan kartoissa alue on merkitty ekosysteemipalvelujen kannalta merkittäväksi ja se on todettu kaavan valmistelussa Tamperetta lähinnä sijaitsevaksi luonnon laajaksi ydinalueeksi.

Luonto

LemPi-metsä useiden erilaisten luontotyyppien mosaiikki. Metsä on pääosin lehtomaista ja tuoretta kangasta, joiden lomassa vuorottelevat kuivahkot kankaat ja lukuiset pieniä ja herkkiä metsäjärviä ympäröivät korvet ja rämeet. Yksi tällainen metsäjärvi on esimerkiksi alle hehtaarin kokoinen, vesilain mukaan suojeltava Lempäälän Matojärvi. Metsän puusto on enimmäkseen kuusta ja mäntyä, joiden seassa kasvaa haapaa, koivua, raitaa sekä metsälehmusta.

Alueella sijaitsee useita erinomaisia luontokohteita, kuten

  1. Pulkajärven Natura-alue, missä voi keväisin kuulla pöllöjen soidin- ja reviirihuhuilua sekä nähdä merkkejä metson ja teeren oleilusta alueella. 
  2. Taaporinvuoren – Kurikkakallion Suomen luonnonsuojeluliiton luontohelmialue
  3. Perimmäisen luonnonsuojelualue, missä on järeitä puita, jotka ovat erinomaisia haukoille ja liito-oraville. Alueella on myös eri-ikäistä lahopuuta ja tarkkaan tutkimalla voit löytää uhanalaista lahokaviosammalta. 
  4. Sorvalammin ja Siisjärven arvokas kallioalue
  5. Niinivuoren lehmusmetsikkö

Lisäksi alueella on erityisen arvokkaaksi katsottuja ja METSO-suojeluun sopivia luontokohteita kuten Lempäälän puolella Kalliojärven, Kaitajärven (Multivuori), Muurajärven, Houkkalammin, Niinivuoren, Kortejärven ja Piimäpolun ja Isonkivenmaan alueet. Kortejärven ympäri kulkee helppokulkuinen, joskin hieman vuodenajasta riippuen kostea polku ja aluetta on kuvattu maisemaltaan kauniiksi ja Lempäälässä harvinaiseksi saavutettavaksi suoluontokohteeksi. Kesällä onnekas kulkija voi päästä ihailemaan telkkä-pesuetta ja syyskuussa järven rannoilta löydät kirpsakat karpalot. Pirkkalassa Pehkusuon, Iso Naistenjärven ja Kaitajärven alueet, jotka tarjoavat luontoelämyksiä mm. Pehkusuon monilajisten tiaisten ja Kaitajärven erämääjärven muodossa. Iso Naistenjärvi on hyvin saavutettavissa oleva kohde niin nuoremmille kuin varttuneemmille luonnosta nauttiville.

LemPi-metsässä on tavattu useita uhanalaisia ja EU-direktiivilajeja lajeja kuten esimerkiksi hömötiainen, liito-orava, lahokaviosammal, metso, pyy sekä närhi. Havaintoja on myös niin hirvistä ja metsäkauriista kuin ilveksestä, sudesta ja karhustakin. Alue on merkittävä metsäkanalintujen lisääntymisalue.

Virkistyskäyttö

Lisäksi LemPi-metsä on tärkeä ja paljon käytetty virkistysalue, jossa risteilee laaja polkuverkosto (mm. laajalti tunnettu Lempäälän Birgitan polku) ja erittäin suosittu hiihtolatu Lempäälästä Pirkkalaan (noin 20 km Hakkarista Suupalle, sekä muita reittivaihtoehtoja). Niin polkuja kuin latureittejäkin käyttävät lempääläläisten ja pirkkalalaisen lisäksi myös muut Tampereen kaupunkiseudun asukkaat. Virkistysmetsänä LemPi-metsän arvoa nostavat jo olemassa olevat retkeilyrakenteet. Metsäalueella on Lempäälän puolella Ammejärven ja Siisjärven laavut sekä Kaitajärven kota sekä Pirkkalassa Iso Naistenjärven laavu ja Veemin Keskisenkulman nuotiopaikka. Näissä kohteissa on myös valmiit polttopuut (Veemin puut vapaaehtoisella maksulla). Myös Pirkkalan Taaporinvuorella on tulipaikka käytettävissä omin polttopuin. Polut ja metsäautotiet ovat myös maastopyöräilijöiden suosiossa. Partiolaiset, koululaiset ja suunnistajat käyttävät myös aluetta aktiivisesti. Muita aktiviteettejä ovat mm. marjastus, sienestys ja metsästys. Lempäälän kunta onkin 2017 todennut lausunnossaan koskien alueelle tuolloin suunniteltua louhosta, että alue palvelee koko kaupunkiseudun virkistysaluetarpeita.

Uhkakuvat

LemPi-metsää uhkaavat useat massiiviset hankkeet:

  • ”Puskiaisten moottoritieoikaisu” eli valtatien 3 parantaminen välillä Lempäälä – Pirkkala. Hankkeeseen kuuluu myös LemPi-metsän halkova 2-kehätien jatke Lempäälän Sääksjärveltä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle.
  • Edellä mainittujen väylien ympärille suunniteltu laaja-ajainen kaavoitus
  • Tampereen järjestelyratapihan siirto LemPi-metsäalueelle ja sen ympärille suunniteltu suuri logistiikkakeskittymä

Kaiken kaikkiaan nämä hankkeet nielaisisivat suoraan n. 1500 hehtaaria metsää, mutta vaikutusalue olisi tätä huomattavasti laajempi, arviolta n. 2000 hehtaaria. Jäljelle jäävät metsäriekaleet eivät tarjoaisi enää elinvoimaista luontoa monille siellä eläville lajeille. Puhumattakaan virkistyskäytön laaja-alaisesta heikkenemisestä lisääntyvästä melusta ja rakennetun ympäristön läheisyydestä johtuen. Esimerkiksi Birgitan polku siirtyisi monin paikoin kulkemaan läpinähtävän kapeissa käytävissä teollisuusalueiden välissä. Moottoritie tulisi aivan Pirkkalan linnustollisesti merkittävän Pehkusuon viereen ja tieltä kantautuva meteli tekisi Iso Naistenjärven laavusta nykyistä paljon meluisamman paikan. Sama tapahtuisi myös Lempäälän Ammejärvellä kunnan kaavoitussuunnitelmien ympäröidessä sen monelta suunnalta näköetäisyydeltä. Pirkkalan Kurikkakallio tultaisiin murskaamaan kiviainesta varten.

Näihin uhkiin voi onneksi yhä vaikuttaa! LemPi-metsää puolustetaan monin tavoin, kuten adressein, lausunnoin, muistutuksin, yhteydenotoin päättäjiin sekä mielenosoituksin. LemPi-metsätietoisuutta levitetään sosiaalisessa mediassa ja järjestäen retkiä alueelle. Suunnitteilla on myös aikakauslehtitietopaketti LemPi-metsästä. Maakuntakaavaa voidaan päivittää 2025 aloittavan uuden maakuntavaltuuston toimesta ja painetta tähän suuntaan on jo olemassa.

LÄHTEET: