LemPi-metsä

Mikä LemPi-metsä?

LemPi-metsäksi kutsutaan Lempäälän ja Pirkkalan välistä laajaa metsäaluetta. Tätä aluetta uhkaavat Pirkanmaan maakuntakaavan massiiviset infra- ja kaavoitushankkeet:

  1. ”Puskiaisten moottoritie” eli vt 3 uusi linjaus Lempäälästä Pirkkalaan, 2-kehätie sekä näiden molempien uusien väylien varaan suunniteltu erittäin laaja teollisuuden, kaupan ja asumisen kaavoitus
  2. Tampereen järjestelyratapihan siirto tälle metsäalueelle, oikorata sekä näihin liittyvä ”sisämaan satama”-logistiikkakeskittymä

LemPi-metsäalue on suurimmalta osin talousmetsää. Tämä ei tarkoita, etteikö metsäalueella olisi luonto- ja virkistysarvoja. Maakuntakaavan valmistelutyössä tämä asia tuli myös esiin ja metsäalue on kaavakartoissa merkitty ekosysteemipalvelujen kannalta merkittäväksi alueeksi ja katsottu maakuntakaavan valmistelussa Tamperetta lähimmäksi luonnon laajaksi ydinalueeksi. LemPi-metsä on myös merkittävä virkistysalue ja sen halkoo laaja polkuverkosto (mm. Lempäälän Birgitan polku) ja erittäin suosittu hiihtolatu Kuljusta Pirkkalaan. Metsäalueella on Lempäälän puolella Ammejärven ja Siisjärven laavut sekä Kaitajärven kota sekä Pirkkalassa Iso Naistenjärven laavu sekä Veemin Keskisenkulman nuotiopaikka.

LemPi-metsässä kasvaa pääosin kuusi- ja mäntymetsää. Siellä on myös vanhoja metsiä, suoalueita ja useita pieniä herkkiä vesistöjä kuten vesilain mukaan suojeltava alle hehtaarin kokoinen Lempäälän Matojärvi. Alueella sijaitsee Pulkajärven Natura-alue, Taaporinvuoren – Kurikkakallion luontohelmialue, Perimmäisen luonnonsuojelualue sekä Sorvalammin ja Siisjärven arvokas kallioalue ja Niinivuoren lehmusmetsikkö. Lisäksi alueella on erityisen arvokkaaksi katsottuja ja Metso-suojeluun sopivia luontokohteita kuten Lempäälän puolella Kalliojärven, Kaitajärven (Multivuori), Muurajärven, Houkkalammin, Niinivuoren ja Kortejärven alueet sekä Pirkkalassa Pehkusuon, Iso Naistenjärven ja Kaitajärven alueet.

LemPi-metsässä on tavattu useita uhanalaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä lajeja kuten hömötiainen, liito-orava, lahokaviosammal, metso sekä närhi. Havaintoja on myös niin hirvistä ja peuroista kuin ilveksestä, sudesta ja karhustakin. Alue on merkittävä metsäkanalintujen lisääntymisalue.

LÄHTEET: