LemPi-metsä

”Puskiaisten moottoritie”

Valtatie 3:n parannushanke välillä Lempäälä – Pirkkala on saanut nimekseen ”Puskiaisten moottoritie”, koska uusi väylä lähtisi Lempäälän Puskiaisista LemPi-metsän halki Pirkkalan Linnakallioon. Tätä linjausta on enemmän tai vähemmän suunniteltu jo paljon nykyistä maakuntakaavaa kauemmin lähes siitä saakka, kun nykyinen moottoritie valmistui Tampereelta Lempäälän Kuljuun 1968.

Nykyisen maakuntakaavan saatua lainvoiman 2017, on myös tämän väylähankkeen kohdalla lähdetty eteenpäin. Hankkeessa oli kolme vaihtoehtoa:

• Nykyisen väylän välityskyvyn, turvallisuuden ja meluntorjunnan parannukset (vaihtoehto 0+)
• ”Puskiaisten moottoritie” ja 2-kehätie Sääksjärveltä Pirkkalan lentoasemalle (vaihtoehto 1)
• Nykyisen väylän parannukset ja 2-kehätie (vaihtoehto 2)

Julkisuudessa esitettyjä perusteluja metsän halkovalle uudelle moottoritielinjaukselle ovat olleet mm. seuraavanlaiset:

• Ruuhkat. Johtuvat nykyisin suurimmalta osin työmatkaliikenteestä, johon voisi vaikuttaa mm. joukkoliikenteen tehostamisella. Etätyön lisääntyminen ja joukkoliikenteen käytön kasvaminen on jo näkynytkin aivan viime vuosina Tampereen kaupunkiseudun autoliikenteen vähenemisenä. Tätä trendiä tulisi kaikin tavoin pyrkiä jatkamaan.
• Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen sillä, että ajoaika etelästä pohjoiseen lyhenisi muutamalla minuutilla. Tämän perusteen tyrmää alla mainittu hankkeen ympäristövaikutusten arviointi, jossa on laskettu, että väylän rakentamisesta syntyvät päästöt olisivat niin suuret, ettei pieni ajoajan lyhentymisen tuoma päästövähennys niitä koskaan kompesoi.
• Sääksjärven rautatieaseman ehdoksi on kerrottu ”Puskiaisten moottoritien” ja kehätien mahdollisesti tuoma väkiluvun ja työpaikkojen kasvu. Tämä ei oikeastaan pidä lainkaan paikkaansa, koska lähijunaseisake on mahdollinen jo nykyisellä asukasmäärällä ja tätä hanketta ollaankin jo edistämässä seudullisesti. Suurempi kaukojunien asema vaatisi runsasta kasvua, jolloin Sääksjärvi olisi jopa Lempäälän keskustaa suurempi taajama. Moni alueen asukas ei tätä skenaariota kannata, vaan Sääksjärvelä haluttaisiin kehittää maltillisemmin säilyttäen sen kylämäisyys.
• ”Puskiaisten moottoritietä” on kerrottu vaatimukseksi maakuntakaavan vielä suuremman infrahankkeen, Tampereen järjestelyratapihan siirron, ehdoksi. Julkisuudessa on kylläkin esiintynyt myös vastakkaisia näkemyksiä. Joka tapauksessa, jos ”Puskiaisten moottoritie” rakennettaisiin, olisi ratapihan siirtäminen ja siihen liittyvät logistiikkatoiminnot arvattavasti helpommin toteutettavissa. Jos taas LemPi-metsä saadaan säästettyä moottoritiehankkeilta, niin vaikeuttaisi se myös järjestelyratapihan rakentamista.
• Suurimmaksi noussut peruste on ollut uuteen moottoritiehen ja kehätiehen nojaava maankäyttö. Mm. Business Tampere on nostanut esiin ”kestävään kehitykseen” ja ”vihreään siirtymään” nojaavat laajat teollisuusalueet, jotka tulisivat ”Puskiaisten moottoritien” varrelle. Mitään kestävää tai vihreää ei tällaisissa laajan yhtenäisen metsäalueen tuhoavissa hankkeissa ole.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) valmistui 2022. Arvioinnissa nostettiin monessa kohdassa huoli alueen luonnon kannalta:

• ”Mikäli maantieratkaisuun liittyvä maankäyttö ja muut infrastuktuurihankkeet toteutuvat esitetysti, luonnonympäristöä häviää ja/tai heikentyy laajoilta alueilta. Ekologisella maisematasolla ympäristö pirstoutuu ja ekologiset yhteydet heikentyvät.”
  Tässä viitataan kuntien kaavoitussuunnitelmiin ja myöhempään ratapihan siirtoon samalle metsäalueelle.
• ”Kaikki vertailuvaihtoehdot [0+, 1, 2] ovat liikennejärjestelmän näkökulmasta toteutuskelpoisia, mutta kapasiteetiltaan rajallisemmat vaihtoehdot 2 ja 0+ muodostavat rajoitteita uuden maankäytön kytkemiseksi pääväyläverkkoon.”
  Eli uutta moottoritietä ei voida perusteella niinkään liikenteellisesti vaan nimenomaan maankäytön ja kaavoituksen vuoksi. Muutkin vaihtoehdot (parhaana 0+, jossa ei metsäalueita tuhottaisi) ovat liikenteellisesti ok.
• ”Kokonaisuutena arvioiden vaihtoehdosta 1 [Puskiaisten moottoritie] aiheutuu luonnon monimuotoisuudelle kohtalaista haittaa. On kuitenkin huomattava, että uuden maankäytön vaikutusta ei tämän suunnitelman pohjalta pysty arvioimaan. Mikäli maankäyttö ja muut infrastruktuurihankkeet toteutuvat maakuntakaavan osoittamassa laajuudessa, luonnonympäristöä muuttuu laajoilta alueilta ja vaikutus saattaa olla pahimmillaan merkittävän haitallinen.”
  Tässä tuodaan esiin vaikeus arvioida vaikutuksia kokonaisuutena, kun tämä pelkkä moottoritiehanke on erillinen siihen kiinteästi liittyvien kuntien kaavoitushankkeiden kanssa.
• ”Osaltaan hanke tukee myös alueen Hinku-kuntien ilmastotavoitteita.”
  Tässä viitataan ainoastaan moottoritiehankkeen tuomia liikenteen marginaalisen pieniä päästövähennyksiä eikä huomioida toisaalla YVA:ssa laskettuja rakennusaikaisia päästöjä, jotka ovat huomattavat. Kun ottaa huomioon kuntien kaavoitushankkeetkin, niin mm. Lempäälän Sääksjärven osayleiskaavaluonnoksessa tuodaan esiin huoli kaavoituksen ja sen myötä lisääntyvän autoilun ilmastovaikutuksista. Vanha totuus, että autoilun helpottaminen lisää autoilua, pätee mitä luultavimmin tässäkin asiassa.
• YVA-selonteossa tuodaan myös esiin uhat alueen pieniä ja herkkiä järviä koskien. Niiden ekologia olisi suuressa vaarassa uuden moottoritien ja kehätien rakentamisen myötä ja vielä suuremmassa vaarassa kuntien kaavoitussuunnitelmien toteutuessa

Puskiaisten moottoritie on saanut kritiikkiä paitsi joiltain – toistaiseksi liian harvoilta – kuntapäättäjiltä, luonnonsuojelujärjestöiltä kuten Birdlife Pirkanmaa ja Suomen Luonnonsuojelujärjestön Pirkanmaan piiri sekä Pirkkalan ympäristöyhdistys, niin myös kansalaisilta ja mm. Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemeltä, joka lausunnossaan koskien Tampereen kaupunkiseuden rakennesuunnitelma 2040+-luonnosta toteaa:

”Uusien teollisuus- ja palvelukeskittymien sijoittamisessa pitää niin ikään välttää viheralueiden tuhoamista. Erityisen hankala asia luonnonympäristön ja viheryhteyksien kannalta on valtatie 3:n oikaisu ja siihen tukeutuvat uudet rakennettavat alueet, tie- ja ratayhteydet ja järjestelyratapiha. Oikaisun mielekkyys on seudullisten ja paikallisten luontoarvojen näkökulmasta hyvin kyseenalainen huolimatta siitä, että sen avulla valtakunnallinen liikenneverkosto jonkin verran tehostuisi ja keskeisellä paikalla sijaitseva nykyinen järjestelyratapiha vapautuisi muuhun käyttöön.”

Vuoden 2023 eduskuntavaalien alla vaalikoneissa esitettyyn kysymykseen ”Puskiaisten moottoritien” rakentamisesta, suurin osa pirkanmaalaisista ehdokkaista oli sitä vastaan. Suurinta metsämoottoritien vastustus tämän kyselyn perusteella näyttäisi olevan vihreissä ja vasemmistoliitossa ja kannatus kokoomuksessa. Myös suurin osa perussuomalaisten, keskustan ja sdp:n ehdokkaista kertoi olevansa hanketta vastaan. Koska hanke ei näillä näkymin vielä etene tarkempaan suunnitteluun ennen vuoden 2025 kuntavaaleja, on mielenkiintoista nähdä, muuttuvatko mielipiteet sitä ennen ja mihin suuntaan. Tässä on suuri merkitys myös kansalaisvaikuttamisella.

LemPi-metsän puolesta! -kansalaisliike on mm. järjestänyt metsäalueen puolesta mielenosoituksia Ely-keskuksen, maakuntahallituksen ja seutuhallituksen kokousten yhteydessä, ollut mukana luontomarssilla, ollut jakamassa lämmintä mehua LemPi-metsän halkovalla suositulla hiihtoladulla, kirjoittanut mielipidekirjoituksia ja tehnyt kampanjointia sosiaalisessa mediassa (tunniste #EiPuskiaistenMoottoritietä). Erityismainninan ansaitsee lempääläläisen Juho Kanervon LemPi-metsää puolustava konserttisarja ”Ääniä seitsemän minuutin puille” vuonna 2022. ”Seitsemän minuuttia” tulee siitä, että ”Puskiaisten moottoritien” on arvioitu lyhentävän ajoaikaa n. 3–7 minuuttia. Yhteystyötä on tehty myös mm. Luontoliiton Tampereen metsäryhmän kanssa. Erittäin suuri merkitys on ollut Pirkkalan ympäristöyhdistyksellä, jonka aluetta puolustava nettiadressi on kerännyt jo yli 9000 allekirjoitusta.

– Juho Kanervon  ja ystävien konserttisarja – Ääniä seitsemän minuutin puille | Lempäälä